Mikä "nykyihmisiä" oikein vaivaa kun ollaan niin kiinnostuneita "Maikkarin kakkasarjoista" että avoimesti niistä puhutaan liikennevälineissä tai kahvihuoneissa eikä edes tunnu hävettävän tuo inhottava  tirkistely  muiden elämiin (muka elämä). Kyllähän ennenkin puhuttiin Heikistä ja Kaijasta (1970-luku), mutta silloin ymmärrettiin faktan ja fiktion ero.

Ihmiset tuntuvan valittavan kiirettä, joka monesti onkin totta kun ei funtsata yhtään mihin sitä kallista aikaa mätetään.

Lapsiperheellä on oikeasti kiire, mutta kiirrellisen elämänkin voi tehdä järkeväksi. Jos molemmat ovat päivätöissä voi yrittää tehdä lasten haun päiväkodista niin, että molemmat vanhemmat ovat jo tuolloin mukana noutamassa lapsia ja kun skidit on maasturin perällä voidaankin lähteä koko perhe yhdessä syömään, ei minnekään kauppakeskuksiin tai Ikeaan, vaan etsitään sivummalta kaupunkia niitä pieniä tunnelmallisia ravintoloita, joissa on persoonallinen sisustus ja ilmapiiri sekä oikea tarjoilija (kaikkea ei pidä suostua tekemään itse). Kun vihdoin on syöty mennään kotiin yhdessä lepäämään ja tunnin kuluttua viedään skidit luistelemaan ja pelaamaan lätkää ja itse luistetaan punttikselle ja aerobiciin. Suihkun jälkeen skidit kyytiin ja kotiin, jossa äiti leikkii lasten kanssa ja isällä on vielä harrastuksiin liittyviä töitä  PC:llä, mutta tulee kohta katsomaan muiden kanssa dokumentteja, uutisia ja luonto-ohjelmia samalla osallistuen leikkiin lasten ja vaimon kanssa.

Nyt varmaan moni sanoo mielessää "ei se noin mene" No ei se mene jos et halua sen menevän. Kaikilla ei tosin ole maasturia, PC:tä, tai varaa mennä em. harrastuksiin tai joka ilta syömään ulos, mutta mitä vähemmän sinulla on rahaa ja omaisuutta, sitä paremmin voit toteuttaa yhdessäoloa perheesi kanssa.

Aika usein kuulee väittämän: "En minä ehdi mihinkään mulla on niin sairaasti kaikkee" Kun pyytää että: "kerro kaikki mitä sinulla on viikon aikana menoa tai harrastuksia" tulee usein: " No en mä tässä nyt ala niitä luettelemaan". No sano edes viisi-kuusi? "No kaupassa on jokapäivä käytävä, sit noi saatanan metrot junnaa jatkuvasti", en mä nyt tähänhätään sulle niitä ala kertoo". Eikö sulla ole kalenteria kännykässä? "No en mä sinne niitä laittele" Sanoo nuori kavari, joka hakee "mäyräkoiran" Siwasta ja lösähtää sohvalle juomaan kaljaa ja tsikkaamaan jotain BB:tä tai pelaamaan pleikkaria tai kavereiden kanssa nettipelejä.

Sitten on nämä keski-ikäiset niillä on kanssa harrastuksia vaikka kuinka paljon mutta yleensä ne on samansuuntaisia kun nuorella kavarilla ainoastaan pleikkari vaihtuu kännykässä lätisemiseen ja juoruiluun sitten kun niiltä tivaa harrastuksia on ne miehillä: urheilu "yleisesti" tai metsästys ja kalastus (Stadissa) 120 kilon painolla tuo ei ole oikein uskottavaa. Naiset harrastavat sauvakävelyä, jota ei uskoisi kun katsoo niskoja jotka on aivan jumissa ja se näkyy myös tuolla lenkkipoluilla, kun sauvat suunnilleen laahaa perässä tai niillä "hiihdetään" samoin kuin suksisauvoilla. Monen ainoa kontakti muihin ihmisiin on pankkiautomaatin- tai kaupan jonossa.

Kaikki eivät halua tai voi harrastaa kaikkea ja eikä ole tarkoituskaan eikä kaikki voi  myöskään osallisutua yhteisten asioiden hoitoon tai muuten aktivoitua oman asuinalueensa etujen ajamiseen, mutta selitykset ovat joskus ihan oikeasti hauskoja.

Vuosaari, joka on kohta Suomen suurin kaupunginosa myös väkiluvultaankin (35000 as.) ei saanut yhtään edustajaa Helsingin kaupungin valtuustoon. Uskomatonta vaikka äänestysprossa oli melko hyvä, tietysti kaikilla on oikeus äänestää julkkiksia ympäri kaupunkia, mutta ajatusta siinä ei ole. Se ei myöskään ole tulkittavissa protestiksi, vaan tämä kuvastaa juuri sitä, että ei olla kiinnostuneita lähiympäristöstä ja sen asioiden hoidosta eikä edes anneta valtakirjaa omalle edustajalle joka voisi sitä hoitaa, vaan sekin annetaan Lauttasaarelaiselle näyttelijälle, joka ei todellakaan ole kiinnostunut jostain etäisestä Vuosaaresta ei pätkän vertaa.

Nyt on vaan Vuosaaressakin alettava tehtemään töitä kahta kauheammin mm. kansalaisjärjestöissä, Vuosaari-Seurassa, Asukastoikunnassa, Vuosaari-Säätiössä ja kaikkien yksityistenkin henkilöiden on ryhdyttävä lobbaamaan "omia" puolueita ( paikallisosastot ) , lautakunnissa ja politiikassa olevia kontakteja.

Lobbaaminen ei ole aivan yksin kertainen asia, sillä ensin on tiedettävä mitä asioita haluaa edistää?

OHJEITA LOBBAAJILLE:

On seurattava mitä asioita on tulossa valmisteluun tai käsittelyyn (lautakunnat, valtuusto, kaup. hallitus)

Oltava oikea-aikaisesti liikkeellä laadittava kirjelmiä, kannanottoja tai lausuntoja.

Seurattava niiden etenemistä.

Oltava mahdollisuus päästä päivisin irtautumaan töistä kokouksiin, luennoille tai julkistamisiin

Olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Seurata uutisia. Suorittaa kyselyjä.

Tämän kaiken olisi tehnyt  "oma ehdokkaasi" sitä ei tee Lauttasaarelainen näyttelijä tai laulaja.

EuroEero